Tänään jatkoimme tienvarsishoppailua hankkimalla välipalaksi vesimelonin. Niiden kypsyyden arviointiin on kaiketi olemassa jonkinlainen tieteellinen menetelmä, johon liittyy melonin koputtelua ja kuuntelua. Ainakin myyjä naputteli melonin kuorta ennen kuin ojensi sen Linalle, ja kun myöhemmin leikkasimme siitä ensimmäiset viipaleet totesimme sen olevan täydellinen: makea ja kypsä.
Maksoimme muuten kokonaisesta keskikokoisesta melonista 7 gryvnaa, ja myyjillä oli oikein vaaka, jonka avulla hinta määriteltiin. Helpottavaa, kun aina ei tarvitse tinkiä ja kiistellä!
No comments:
Post a Comment