Lekan mielestä leipää voi aivan hyvin syödä aamupalaksi, välipalaksi ja iltapalaksi, eikä se vaadi seurakseen muuta kuin voita. Kaisa taas on lopen kyllästynyt pupeltamaan leipää joka välissä, mutta joutuu yleensä vahtimaan pyöriä kaupan edessä, joten ei voi juuri vaikuttaa ostopäätöksiin.
Mutta armottoman lobbauksen ja etsintöjen seurauksena aamiaispöydässämme oli nyt Linan kirsikkahillon vierellä uusi purkki: maapähkinävoita. Amerikkalaisklassikko, maapähkinävoi-hilloleipä, on kuin luotu pyöräilijän välipalaksi, sillä se on sopivan makea ja suolainen, helppo kasata missä tahansa ja sisältää runsaasti energiaa. Kotosalla istumatyöläinen ei sitä tohdi päivittäin syödä, mutta täällähän kaloreita palaa aivan eri tahtiin kuin tietokoneen ääressä nuokkuessa. Nam!
No comments:
Post a Comment